 |
| Jyväskylän kävelykatu kesäaikaan |
 |
| Jyväskylän kävelykatu ja tyylikkäät katulamput talviaikaan |
Kuten Lohjalla, kaikkialla muuallakin kävelykatu on aluksi aiheuttanut vahvoja epäilyksiä alueen yrittäjissä. Niin Oulussa, Joensuussa, Jyväskylässä kuin Helsingissäkin. Helsingin yliopistossa julkaistussa pro gradu -tutkielmassa "Helsingin kävelykeskustan suunnittelu ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjien näkökulmasta" todetaan, että yrittäjien negatiiviset asenteet ovat kuitenkin vaihtuneet toiveeksi laajentaa kävelykatua sen jälkeen, kun se on toteutettu. Syynä tähän ovat olleet liikevaihdon ja keskustan vetovoimaisuuden lisääntyminen. Sama on havaittu muissakin Suomen kaupungeissa sekä kansainvälisissä kävelykatuja koskevissa tutkimuksissa.
Hyviin tuloksiin ei todennäköisesti kuitenkaan päästä puolittaisilla kokeiluilla. Tuloksetkin jäävät silloin puolitiehen, minkä jälkeen todetaan, että homma ei toiminut ja koko juttu perutaan.
Tutkimusten mukaan kadun muuttaminen kävelykaduksi lisää sen kävelijämääriä 25-69 %. Kävellen ja pyörällä liikkuvat käyvät ostoskadulla useammin ja saattavat tehdä ostoksia jopa puolet enemmän kuin autoilijat.
Asiakasmääriä kävelykatu lisää 20-40 %. Uskon, että kunnollinen kävelykatu vähentäisi lohjalaisten intoa lähteä Selloon tai Saloon ja houkuttelisi Lohjalle ostoksille entistä enemmän lähiseutujen asukkaita ja kesäasukkaita. Kun kiinteistöjen käyttöaste yleensä nousee vähintään 80 %:iin kävelykadun myötä ja alueelle syntyy uusia yrityksiä, positiivinen kierre on valmis. Mitä enemmän yrityksiä sitä enemmän käytetään oman kunnan palveluja.
Lisäksi kävelykatu nostaa alueen arvoa, mikä näkyy asuntojen hinnoissa. Vuokrataso nousee 10-30 %. Hintakehitystä onkin osattava hillitä, jotta vuokrat eivät nouse liian korkeiksi, vanhat yrittäjät pysyvät ja uusia yrittäjiä ja asukkaita saadaan.
Jyväskylässä kävelykaduksi muutettu Kauppakatu valittiin Suomen kauneimmaksi kaduksi vuonna 2016. Kaupungin sivuilla katua mainostetaan viihtymisen ja tapaamisten paikkana, joka "elää sesongit vapusta jouluun ja toimii tapahtumapaikkana niin rallille kuin muodillekin". Kävijämäärätkin ovat isoja - 80 000 kävijää joka päivä. Suhteessa asukaslukuun (vuoden 2016 lopussa 138 850) Jyväskylän kävelykatu on maan toiseksi suurin eli 5,1 metriä 1000 asukasta kohden.
Samalla suhdeluvulla Lohjalla voisi hyvin olla noin 240 m pitkä kävelykatu. Jos se toisi keskustaan porukkaa samassa suhteessa kuin Jyväskylän kävelykatu, yllettäisiin lähelle 20 000:tta kävijää. Näin suoraviivaistahan tämä ei tietenkään ole, vaan riippuu siitä, kuinka paljon kävelykadun viihtyisyyteen satsataan ja kuinka paljon se houkuttelee uusia yrittäjiä. Pienellä kaupungilla haasteet ovat tietenkin isompia kuin keskisuurella tai suurella kaupungilla, jossa valmiiksi on paljon palveluita.
Kävelykatu ei synny vain siitä, että katu suljetaan liikenteeltä. Tarvitaan istutuslaatikoita, penkkejä, ehkä taideteoksia ja vähintään iloisen värisiä betoniporsaita - eli kuljeskeluun ja oleskeluun houkuttelevat puitteet. Tarvitaan myös katukynnysten poistamista ainakin osittain, jotta liikkuminen helpottuu ja esteettömyys taataan. Mukulakivet sen sijaan mielestäni kuuluvat kadulle, joka johtaa kohti vanhaa kivikirkkoa.
Näen sieluni silmin kävelykadun terassit, erilaiset pop up -tempaukset: musiikkia, tanssia ja performanssia, hevoskärrit kuskaamassa hääparia Laurin kirkkoon vihille, ihmisiä keskiaikaisissa asuissa Wanhan Ajan Joulumarkkinoiden aikaan - ja ihan vaan ihmisiä istuskelemassa, kuljeskelemassa, juttelemassa keskenään, poikkeamassa tilapuotiin tai kukkakauppaan. Galleriakin kävelykadun varteen sopisi.
Jyväskylässä ongelmallisena pidetään sitä, että toria ei ole saatu liitettyä osaksi kävelykeskustaa. Tori on sielläkin harjun kupeessa ja kävelykatu suunnilleen puolivälissä harjua ja järveä. Lohjalla välimatkat ovat kuitenkin niin lyhyitä, että vastaavaa ongelmaa ei olisi. Etenkin, jos toria itsessään pystytään elävöittämään, kävelykadulta ei ole torille matka eikä mikään.
Tehdään siis Laurinkadusta kerralla kunnollinen kävelykatu, jossa autoille on sijaa vain huoltoajojen verran! Kävelykatu olisi askel kohti isompaa kaupunkikuvan muutosta, jolla elävöitetään koko harjun ja rannan välistä aluetta ja tehdään keskustasta viihtyisämpi, yhtenäisempi ja houkuttelevampi. Sellainen kävelykatu palvelee sekä asukkaita että elinkeinoelämää.
