Näin kevään korvalla moni nuori jännittää, saako haluamansa
opiskelupaikan. Jännitettävää riittää myös siinä, osasiko varmasti hakea
oikein ja ottaa huomioon kaikki järjestelmämme koukerot.
Ensikertalaiskiintiön vuoksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut varaavat
osan aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville.
Toisin sanoen ensikertalaiset saavat aloituspaikan alhaisemmilla
pisteillä kuin jo jotain toista alaa opiskelleet.
Toinen huomioitava seikka on Kelan säädös, jonka mukaan opiskelupaikasta
kieltäytynyt nuori ei saa työmarkkinatukea. Lisäksi Kela vaatii, että
nuori hakee vähintään kahteen paikkaan, jotta ei ilman opiskelu- ja
työpaikkaa jäädessään menetä työmarkkinatukeaan.
Kolmanneksi on otettava huomioon opintotukikuukausien rajoittaminen.
Ensi syksynä opintonsa aloittaville myönnetään opintotukea
korkeakouluopintoihin yhteensä enintään 54 kuukautta.
Näiden kaikkien toimien tarkoituksena on ollut saada nuoret valmistumaan
nopeammin työmarkkinoiden käyttöön. Käytännössä ne kuitenkin ajavat
nuoria pitämään välivuosia.
Otetaan esimerkiksi oikeustieteelliseen haluava nuori. Varmistaakseen
ensikertalaisedun sekä toimeentulonsa hän laittaa yhteishaussa
ensisijaiseksi hakutoiveekseen oikeustieteellisen, toiseksi jonkin
sellaisen alan, johon pääsemisen ilman valmistautumista tietää
mahdottomaksi, eli esimerkiksi lääketieteellisen. Hän lukee vain
oikeustieteellisen pääsykokeisiin ja käy jättämässä tyhjän paperin
lääketieteellisen pääsykokeissa.
Jos nuori sitten ei pääse oikeustieteelliseen, hän ei kuitenkaan menetä
työmarkkinatukea, koska on hakenut kahteen paikkaan. Hän ei myöskään
menetä opintotukikuukausiaan, joita tarvitsee tulevaisuudessa
lakiopintoihinsa, joutumalla ottamaan vastaan toisen opiskelupaikan.
Pahimmillaan tämä johtaa vuosien odotteluun, turhautumiseen ja
syrjäytymiseen. Matkan varrella opiskelutaidot heikkenevät, vaikka niitä
voitaisiin ylläpitää opiskelemalla jotakin muuta, mikä hyödyttäisi myös
tulevissa varsinaisissa opinnoissa sekä ammatissa.
Yhteiskunta maksaa siis mieluummin nuorten kotona haahuilusta kuin
monipuolisesta opiskelusta ja opettaa mieluummin tukiviidakossa
kikkailua kuin opiskelutaitoja.
(Teksti on julkaistu myös Länsi-Uusimaa -lehden Kirjoittajavieras-palstalla 29.5.2017)