Resurssiviisas liikenne säästää kuluja ja luontoa

Yksityisautoilun suosio on laskussa. Nuorille auto tai ajokortti eivät enää ole statussymboli siinä määrin kuin vanhemmalle polvelle. Sitran tutkimuksen mukaan joka kuudes auton omistaja olisi valmis siirtymään yhteisauton käyttäjäksi. Puolet vaihtaisi biokaasu- tai sähköautoon. 

Tulevaisuuden tutkija Petri Tapio Turun yliopistosta ennustaa, että yksityisautoilu tulee katoamaan viiden vaiheen kautta. Ensin ihminen lakkaa (1) ohjaamasta autoa (navigaattori) ja sitten (2) ajamasta (robottiautot). Julkiset tilausrobottiautot poistavat autoilusta (3) omistamisen, joukkoliikenne (4) henkilön ja lopulta kevyt liikenne ja virtuaalinen liikkuminen poistavat koko (5) auton.

Viimeinen vaihe lähenee tieteisfantasiaa, mutta kolmea ensimmäistä kohtaa pidän uskottavina ja toivottavina. Julkinen liikenne tuskin pystyy kokonaan korvaamaan maaseudun yksityisautoilua, mutta jos loput henkilöautot kulkevat sähköllä ja kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla ja ovat edes osin yhteisomistuksessa, ollaan oikealla tiellä. 

Kysymys siitä, miten energia yksityis- tai joukkoliikenneautoihin jatkossa tuotetaan, jakaa asiantuntijoita. Osa on sitä mieltä, että liikenne sähköistyy ja biokaasuautot ovat vain välietappi, osa uskoo biokaasuun. Meneillään on vaihe, jossa molempia kehitetään ja käytetään rinnakkain. Pidemmillä matkoilla ja joukkoliikenteessä biokaasu näyttää ainakin vielä voittavan sähkömoottorit. Toisaalta akut kehittyvät kovaa vauhtia ja tilanne saattaa muuttua nopeammin kuin kukaan osaa ennustaa. Myös latauspisteisiin liittyvää teknologiaa parannetaan.

Sitra on tutkinut sähkö- ja biokaasuautoja sekä muita keinoja, joilla pystytään edistämään hiilineutraalia ja paikallisilla polttoaineilla toimivaa liikennettä. Pyrkimyksenä ovat resurssiviisaat kaupungit, joissa liikutaan ilman fossiilisia polttoaineita. Tämä on keskeinen osatekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, koska viidesosa Suomen päästöistä syntyy liikenteestä. Ilmaston lisäksi kiittää myös koheneva talous; Sitran esimerkkikaupungissa Jyväskylässä resurssiviisas liikenne toisi arviolta 40 M€:n nettohyödyn. Paikallinen biokaasutuotanto hyödyttäisi aluetaloutta ja toisi säästöä kuluttajille biokaasun ollessa tuontipolttoainetta halvempaa.

Energiamuodosta riippumatta keskeisin keino vähentää yksityisautoilua on hinnaltaan houkutteleva, hyvin palveleva ja nopea joukkoliikenne. Tämä vaatii aktiivista liikennepolitiikkaa sekä valtion ja kuntien että tulevien maakuntien tasolla. Maamme koko ilmastobudjetti vuodelle 2018 on 25 M€, kun puolestaan Ruotsissa on juuri päätetty 500 M€:n määrärahasta energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseksi. Jälkimmäiseen sisältyy 150 M€:n investointituki biokaasun, sähköautojen latauspisteiden ja muun päästöjä vähentävän infran rakentamiseen. 

Muita autoilun tarvetta vähentäviä keinoja ovat toimivat lähi- ja liikkuvat palvelut, kuten terveysbussit, kevyen liikenteen väylät, etätyön mahdollisuuksien lisääminen sekä erilaiset kannusteet yhteisautojen käyttöön ja pyöräilyyn. Esim. Ruotsissa valtio maksaa neljäsosan sähköpyörän hankintahinnasta. 

Tehokkaat lähipalvelut rakennetaan tiiviiksi ryppäiksi. Uusimman tutkimuksen valossa tiivis kaupunkirakentaminen ei kuitenkaan ole ainut avain vähäpäästöiseen maailmaan, vaan ihmisten kokonaiselintapa vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Keskimäärin kaupungeissa asuvien hiilijalanjälki on suurempi kuin maalla asuvien, koska he huvittelevat, syövät ulkona ja matkustelevat enemmän. Ekologisinta olisi, jos kaikki asuisimme omavaraistaloudessa ja liikkuisimme mahdollisimman vähän kotipaikaltamme. Tähän tuskin kuitenkaan ovat valmiita kuin luonnonmukaiseen elämäntapaan vihkiytyneet poikkeusyksilöt.

Keskustojen parkkipaikkojen vähentämisen on todettu olevan suoraan verrannollinen autoilun määrään. Kävelypainotteiset kaupunkikeskustat edustavat tämän päivän ilmastoviisasta kaavoittamista. Liiallisuuksiin tässäkään ei voida mennä ihmisten hyvinvoinnin eikä kaupunkien vetovoimaisuuden kustannuksella; riittävät parkkipaikat on turvattava sellaisten työpaikkojen lähellä, joiden työntekijät joutuvat kuljettamaan mukanaan paljon työhön liittyvää materiaalia - invapaikkoja unohtamatta.

Resurssiviisasta liikennettä edistävät myös tulevaisuuden liikkumisoperaattorit, jotka yhdistävät erilaiset liikkumismuodot saumattomaksi kokonaisuudeksi. Sen lisäksi, että niiden kautta voi ostaa kyytejä, matkalippuja ja parkkimaksuja, ne kertovat tarkoituksenmukaisimmat kulkuvälineet valitulla reitillä.

(Tekstistä on julkaistu lyhyempi versio Länsi-Uusimaa -lehden Kirjoittajavieras-palstalla 3.10.2017)